Kuristaja-Kataisen karmeiden seikkailuiden loppukohtaus

Kuristaja-Katainen herää hiestä märkänä, hänen luiseva vartalonsa on kananlihalla. Hän on nähnyt karmeaa unta jossa hänestä on tullut rivikansanedustaja…hänestä…maailmankuulusta inkvisiittorista, köyhien kauhusta,porvarin petikumppanista, maanviljelijän hukkakaurasta.

Mitä tämä tarkoittaa, onko tämä enneuni vai kohtalon kauhea kosto hänen rikoksistaan yhteiskuntaa vastaan. Aloitetaan alusta.

Oli tavallinen aamu, kylmänkostea syys, kahvi oli kuumaa ja lämmin patonki raapi kitalakea. Kuristaja-Katainen oli juuri avannut lehden jossa kirkuvana otsikkona oli Katainen eroaa, hallitus kaatuu. Mitä helvettiä, ei tällaisesta ollut mitään puhetta suomalaisella klubilla. Kuristajan otsasuonet olivat räjähtämispisteessä, kun hän kuumeisesti mietti seuraavaa siirtoa…lehdistötiedote,lehdistötilaisuus…ei, journalistit saavat nyt marssia hornantuuttiin, avustaja saa hoitaa kuristajan telkkariin, kansalainen uskoo kaiken mitä tulee televisiosta.

Sitten uni oudosti hypähti eteenpäin. Taas oli aamu…johan nyt on markkinat…lehdessä lukeekin nyt että siitä pikku perkeleestä Timo Ässästä on tullut pääministeri ja hänen luttoporukkansa on vallannut kaikki ministeripaikat: Karaoke-emäntä ja sirkuksen voimanainen on finanssiministerinä, sahanomistajan vinttikamarin vanhapoika on tasa-arvoministerinä ja nämä ovat sitä viksumpaa porukkaa. Kuristajan ovelta on turvamiehet kadonneet, musta audi on tipotiessään, hänellä on pöydällä kostea nippu eduskunnan taksiseteleitä ja naapurikin on taas ruvennut puhumaan hänelle, kiero paskiainen.

Taksisetelit eivät enää ole euroina vaan markkoina. Kuristajaa lohduttaa vain se että loisteliaan uran jälkeen häntä odottaa kansalaispalkka ja paikka vanhassa vastaanottekeskuksessa jonne sentään on sijoitettu muutkin hänen ystävänsä, Juntta-Jutta, Rankka-Räsänen ja ketä niitä nyt olikaan, paikka jossa voidaan muistella vanhaa hyvää aikaa ja taivastella nykymenoa.

Advertisement

Kuristaja kataisen karmeat seikkailut vol.1

Kuristaja-Kataisen luiseva olemus laahustaa valtioneuvoston käytävillä rauhattomana. Mieli on levoton, mutta ajatus on terävä. Kataista ahdistaa ajatus että jossain on veronmaksajien rahaa johon ei kataisen luisevat sormet ole vielä uponneet. Kansalaiset ovat jostain onnistuneet keräämään omaisuutta johon ei ole vielä veroa keksitty.

Kuristaja-Katainen on muuten onnellinen mies. Nuoresta iästään ja vähäisestä varrestaan huolimatta hän on saanut paljon aikaiseksi. Velkaakin on tehty enemmän kuin hänen edeltäjänsä yhteensä.

Kuristaja on onnistunut keräämään hyviä ihmisiä ympärilleen sekä oikealta että vasemmalta, kaikki sateenkaaren värit. Rainbow, porukka kuin politiikan private-label. Vasenta porukkaa kun uhkaa köyhän ahdingolla, he raatelevat porvarin heti, oikeata siipeä kun uhkaa porvarin ahdingolla, niin jo ollaan duunarin kimpussa. Maajusseja kun uhkaa tukien menetyksellä, niin jo keskustan porukka uhkaile kaikkia tasapuolisesti. Vihreää jengiä kun uhkaa Natura-alueen hakkuilla he saalistavat kaikkia, jotka epäilyttävästi ovat ei-naturisteja. Näin Kuristaja-Kataisen päivät ovat menneet jo jonkin aikaa kuin käänteisenä YK-joukkona toimimisena. Pitää pitää eri puolet sotajalalla keskenään, niin saa itse keskittyä suuriin kuvioihin.

Kuristaja, kuten voimme jo tuttavuuden tässä vaiheessa sanoa, nauttii veronmaksajan pullistuneista silmistä ja kauhun aiheuttamasta hiestä joka sekoittuu halpaan S-marketista ostettuun hajuveteen kun hän ilmoittaa uusista veropäätöksistä. Hänen tuoksunsa sentään ostetaan vain Pariisista aidoista oikeista kaupoista, eikä hän juo mitään VSOP-litkuja, sillä vain parasta parhaalle.

Kuristaja nauraa äännen kun hän miettii miten hölmöjä ovat kuningaskunnan kolleegat jotka eivät ymmärrä edes perintöveroa tai autoveroa ottaa kansalta. He eivät ymmärrä miten arrogantiksi kansa muuttuu kun hyvinvointia jaetaan niille jotka eivät sen kanssa osaa elää. Kuristaja osaa elää, hän nauttii autosaattueista ja muista vallankahvassa kiinni olevien seurasta. Hän ei aio luopua virastaan, kuten edeltäjät ovat tehneet. Kuristajalla on työn alla lakialoite jolla hänen vakanssinsa yli-inkvisiittorina vakinaistetaan ilman eläkkeelle siirtymisen pakkoa.

Soraääniäkin jostain kuuluu. Kuristaja on kuullut miehestä Espoossa, Perussuomalaisesta-Timosta joka koskiskelee kansaa lupaamalla 7 hyvää vuotta jos Kuristaja-Katainen syrjäytetään.

Eikö tämä pehmopoika ymmärrä kuka täällä johtaa? Tämä välienselvittely jää seuraavaan jaksoon, sitä odotellessa verotus on iloinen asia!

Kansainvälisyys vai kansanvälisyys?

twitterjengin kanssa kun parannetaan maailmaa, monesti keskustelu kääntyy siihen että suomalaisten yritysten tulisi kansainvälistyä joka mantereelle, ei huomenna, vaan eilen, ylittää asiakkaan odotukset, tehdä unohtumattomia elämystuotteita ja ihania tarinoita tuotteidensa ympärille.

IHAN KIVA JOO, JA AIVAN TOTTAKIN…MUTTAKUN…

Kansainvälisille markkinoille on helpompaa itsensä ja tuotteensa viedä jos tuote on universaali, kuten kännykkäpeli tai muu joka digitaalisesti liikkuu paikasta toiseen ja sen monistaminen ei maksa juuri mitään. Rahtikustannukset ei nouse, kulupuolella on ensimmäisen tuotteen valmistuskulut, kaikki loppu on markkinointia.

Oikean tuotteen vieminen ja valmistaminen on eri asia, siinä tarvitaan valmistuksen lisäämiseen uusia koneita ja lisää jengiä töihin ja mikä tärkeintä, rautainen osaaminen kustakin kohdemaasta tai äärettömän hyvät agentit. Kustannustaso tuppaa nousemaan kokoajan, riippumatta siitä mitä kussakin kohdemaassa hintatasolle tapahtuu.

Helppo on huudella yhden miehen yrityksestä kansainvälisyyttä ja ihmetellä kun ei uskalleta ottaa riskejä, mutta jos pitäisi laittaa nimi muutaman miljoonan investointilainan alle ilman takuita sen maksusta, taitaisi konsultille tulla ikävä kotitoimistoon huutelemaan kasvusta ja kansainvälisyydestä.

Palopuheen jälkeen asiaan. Kun toimimme Suomesta käsin ja emme kaikki vain voi toisillemme digipalveluja tuottaa, on jonkun tehtävä myös jotain oikeita tuotteita ja silloin on syytä katsoa ensin että kotimarkkinoilla asiat tehdään oikein.

Maailma muuttuu sitä tahtia että entinen 20v on 5v ja pian 2v, joten asialla pitää olla jos aikoo hengissä pysyä. Monet toimivat aloilla joissa markkinoilla on pari toimijaa, jotka vastaavat 70-80% markkinoista, josta syystä markkinat eivät välttämättä etene niin nopeasti kun sitä ohjaisis suurempi kilpailu. Sinä kuulut todennäköisesti pikkutoimijoiden joukkoon. On aivan turha kuvitella että voit voittaa isot pojat, et voi. Keskity omaan osaamisesi ja asiakkaittesi hyvinvoinnin lisäämiseen. Isot määräävät miten markkina toimii. Siinä on sinun mahdollisuutesi. Et voi muuttaa markkinoita, mutta voit tehdä asioita erilailla kuin isot ja siinä on sinun vahvuutesi.

Kansainväliset markkinat ovat hyvin mielenkiintoiset. Talvisodasta on niin vähän aikaa että yleensä ensiksi puhutaan USA:sta, Aasiasta sitten joku muistaa lähimarkkinan Euroopan ja saattaa joku muistaa Ruotsinkin ja jonkun muun Skandinavian markkinan. Harva puhuu Venäjästä, 380 km Helsingistä on kaupunki jossa asuu saman verran porukkaa kuin Suomessa. Sinne siis sankoin joukoin, mutta muista että hanki tietoa ennenkuin tärväät rahasi markkinaan josta et tiedä muuta kuin mitä maantiedon tai historian kirjasta olet lukenut 20v sitten.