Haastan sinut Henkka Hyppönen tunnustamaan julkisesti että Kouvolassa on jotain hyvää. (jos et muuta keksi, niin Kouvolassa valmistetaan maailman parasta Kouvolan Lakritsaa).
Heti kun todistetusti näin teet, lähetän sinulle 10 kg uunituoretta Kouvolan lakritsaa. Miksi näin? Koska olen seurannut miten julkisesti aina tasaisin välein puhut Kouvolasta negatiiviseen sävyyn. Olet kuitenkin Kouvolasta kotoisin.
Itse olen omituinen Kymenlaaksolainen yrittäjä, olen kotoisin Etelä-Pohjanmaalta, asun Espoossa ja omistan lakutehtaan Kouvolassa.
En ole oikein koskaan ymmärtänyt miksi niin monet Kouvolalaislähtöiset dissaavat vanhaa kotipaikkakuntaansa ja myös monella paikkakuntalaisella on negatiivinen sävy Kouvolaa kohtaan. Olen ylpeä juuristani Etelä-Pohojanmaan mullassa ja Kouvolalaistenkin on syytä olla ylpeä juuristaan.
Olen päättänyt muuttaa Kouvolan Suomen positiivisimmaksi kunnaksi lakupala kerrallaan ja aloitan nyt sinusta Henkka Hyppönen.
Positiivisin terveisin Kouvolan Lakritsitehtaalta
Timo Nisula Lakutehtailija
Piirimyyja's Blog 
Mä voin tehä tän 10kgsta kouvolan lakuja!
Kouvolan dissaaminen on muiden kuin kouvolalaisten juttu. Usein ne, jotka sanovat, että Kouvola on Suomen turhin kaupunki eivät ole koskaan asuneet Kouvolassa, tuskin käyneetkään siellä ja apinoivat tässä Pahkasikaa.
Itse en ole ollut Pahkasian lukija, joten se juttu on jäänyt minulta 80-luvulla näkemättä. (”Kouvola-syndroomaa ei saanut alkuaan Pahkasika-lehden sivuilta, vaan vuonna 1984 ilmestyneestä Pahkasian Savo-Karjalan matkaoppaasta.” http://www.pahkasika.net/pahkisjuttuja/ )
Kouvola on mielestäni samanlainen kuin mikä tahansa pikkukaupunki Suomessa. Kouvolan ongelma on mielestäni ollut kaksinaismoralismi. Kaupunki on oikeistolainen, kuten varuskuntakaupungit aina ovat, mutta työttömyysprosentti on Kouvolassa aina ollut korkea. Nuorisotyöttömyys oli aikoinaan rajua. Poikien oli helpompi löytää töitä kuin tyttöjen, jotka olivat joko lastenhoitajina tai sitten siivoojina. Suhteilla sai parempia töitä. Ja sitten niintä parempiä töitä sai uudestaan, kun oli osoittanut osaavansa homman, eikä ollut vain pomon tyttärenä töissä.
Vuokra-asuntoa Kouvolasta ei saanut 1980-luvun alussa sitten millään, vaikka olisi halunnut muuttaa pois kotoa. Helpompi oli löytää asunto Helsingistä 1988 kuin Kouvolasta.
Kouvolassa on tehty huonoja poliittisia ja arkkitehtuurisia päätöksiä. Kaunis vanha Kouvola on tuhottu lukuunottamatta museokorttelia. Keskustassa on järkyttävän rumia taloja paitsi Hissipojat. Hotelli Kouvolan ja muutaman muun kivitalon purkaminen on ollut meille kova paikka, niitä virheitä, Kouvolan historian purkamista ei voi antaa anteeksi.
Olen nähnyt Kouvolan sekä sisä- että ulkopuolelta. Ei minulla ole traumoja, ihana nuoruus, ihanat kaverit, hyvät koulut, oma osuuteni Elävän Musiikin yhdistyksessä 1978 alkaen oli antoisaa aikaa.
Olen asunut Kouvolassa, Mikkelissä, Lahdessa ja Helsingissä. Kaikissa on hyvät ja huonot puolensa. Kysymys on omasta asennoitumisesta, ei siitä mitä muut sanovat.
Synnyin Kuusankosken aluesairaalassa 1963, muutin Kouvolasta opiskelemaan 1984 ja lopulta 1988 Helsinkiin. Unelmoin paluusta kotikaupunkiin, jos sieltä saisi kohtuuhintaisen vuokra-asunnon.
Kouvolan Laku on minulle aina ollut Olkun eli Kouvolan Makeis ja Mehun lakua, lapsesta saakka sitä imeskellyt, ja jouluisin äitini sai aina jättiannoksen lakuja ja hilloja lahjaksi ammattinsa puolesta Olkku tiesi, että meillä oli kolme lasta, siksi isoja lakupiippujakin tuli kolme kappaletta joka joulu niin kauan kuin Olkku eli (johti yritystään).
Minusta Kouvolan päättäjät ja kouvolalaiset ovat jotenkin kaukana toisistaan, ollut aina. Se ehkä on Kouvolan ongelma, ja tulee aina olemaan.