On tämä politiikka vekkulia leikkiä, tosin samanlaista kuin ammattiyhdistysliikkeen jäsenen edunajaminen.
Onko todellakin tärkeintä oman arvovaltansa ajo, kuin ympäristön etu.
Vallan kahvassa oleminen taitaa muuttaa luonnetta luulemaan olevansa itsevaltiaan valtikan omistaja.
Sote-ratkaisu pitää pystyä toteuttamaan virkamiehistä ja poliitikoista huolimatta.
Virkamieshallitus on hyvä ratkaisu, eduskunnassa voi sitten koirat haukkua karavaania.
Meidän suomalaisten on syytä ryhtyä elämään sekä työssä että vapaa-aikana seuraavien ajatusten mukaisesti, joita kutsun rai rai rai-politiikaksi:
1. Rakkaus
-opettele rakastamaan omaa elämääsi ja sitä mitä teet, on paljon helpompaa, kun hyväksyt itsesi sellaisena kuin olet, etkä vertaa itseäsi tai työtäsi koko ajan muihin. Todennäköisesti työsi on ihan ok ja sinäkin olet ihan mukiinmenevä persoona. Se riittää, se on hyvä, se on jopa erittäin hyvä.
2. Asenne
-valitsemalla voittaja-asenteen voittaa. Näkemällä ympärillään vain ratkaistavia haasteita eikä enää ollenkaan ongelmia lopputuloksena toimintaa ja ratkaisuja lamaannuksen tilalla.
-pienellä asenteen korjaamisella on helpompaa elää, saa parempia tuloksia aikaan ja kun näin tapahtuu, lisää se itseluottamusta ja onnistumisia moninkertaisesti, jolloin menestys lisääntyy lumipallon lailla.
-Hymy on hyvä asenne
3.Intohimo
– tee kaikki mitä teet intohimolla. Se on hauskempaa, tuottoisampaa, sitä arvostetaan, vaikka luulet ettei kukaan näe tai arvosta, niin kyllä näkee ja arvostaa. Vaikka viet roskapussia, niin vie sekin intohimolla, rakkkaudella ja ylpeydellä, se leviää muihinkin ja tällaiset ihmiset etenevät urallaan, kun moni jää paikalleen murehtimaan omaa surkeuttaan ja sitä miten yhteiskunta heitä sortaa, vain sen takia, että he eivät ymmärtäneet ottaa omaa elämäänsä haltuun.
Siis Sipilä ja kumppanit, ei enää vatulointia vaan Rai Rai Rai-politiikkaa…sitä kansa tarvitsee
Asuipa kerran nuori mies Raumalla, Timo kutsumanimeltään. Jo nuorena oli herra aktiivinen ja liittyi esikuvansa Vennamon SMP:hen jo 16-vuotiaana. Kaatuipa sitten maaseudunpuolue ja saunassa Timo päätti ystäviensä kanssa perustaa Perussuomalaiset- puolueen jatkamaan Veikon rötösherra-jahtia. Tekipä Timo jytkyn vaaleissa ja sai varsin kovat kannatusluvut protestijoukolleen ja niinpä marssi tämä varsin sekalainen sateenkaarijoukko eduskuntaan vaikkeivat niin kovasti homoja tai erilaisuutta kannattaneetkaan.
Timo, tässä vaiheessa jo vanha kehäkettu tiesi että talous oli kuralla, eikä kovin helpolla parane, ilmoitti etteivät tule hallitukseen. Viisas päätös.
Nytpä herralla olisi tulossa hallituspaikka tarjolle, mutta kun vieruspuolueissa viriää kapinahenkeä, pistää se miettimään miten perussuomalaisten vene pitäisi navigoida hallitussatamaan, kun ei ole venettä, osalla airot, yhdellä moottori ja juuri kukaan ei tiedä navigoinnista mitään.
Olen kaksi kertaa veikannut oikein Timon enkeleiden tulevaisuuden, mutta nyt on mielenkiintoinen paikka. Seuraavan hallituksen pitää tehdä kipeitä ratkaisuja, eikä siinä enää korupuheet auta, vaan on vastattava huutoonsa ja tästä jengistä pitäisi löytää muutama pätevä ministeriehdokas. Onnea valitsemallasi tiellä Timo, ei voi ainakaan miestä siitä moittia, etteikö yritystä ole, nyt vain pitää pystyä toimimaan yhteiskunnan edun mukaisesti ja johtaa sekalaista joukkoa siten että se pystyy hedelmälliseen yhteistyöhön. Etpä ole helppoa pestiä itsellesi hankkinut, onneksi se on vapaaehtoista.
Olen joskus aiemminkin kysellyt kansalaisten foorumin perään. Kysymys olisi keskustelupaikasta joka keskittää ja koordinoi poliitikkojen, virkamiesten ja kansalaisten välisen kommunijkaation yhteen paikkaan. Foorumi voisi linkittää twitterin, facebookin instagramin ja muut alustat yhteen paikkaan. Jokaisen itseään kunnioittava poliitikko joka on oikeasti kiinnostunut kansalaisten ajatuksista tulisi olla jäsenenä foorumissa.
Väitän että poliittinen keskustelu ja media elävät monessa asiassa eri maailmassa kuin tavallinen tallaaja ja veronmaksaja. Välillä tuntuu siltä että kansalaista pidetään liian tyhmänä ymmärtämään politiikkaa ja varmaan EU-politiikkaa ei ymmärräkään, ja jos joku luulee ymmärtävänsä on väärässä, koska ei Brysselissäkään ymmärretä.
Olen aivan varma että 5 miljoonaisesta kansasta löytyy mainioita ratkaisuja moneen käytännön ongelmaan joista poliitikot voisivat ottaa kopin ja viedä palloa kohti kotipesää, jos vain kohtaaminen olisi tehty helpommaksi kuin pitää vain pullakahvituksia Esson baarissa kerran vuodessa.
Yhteiskunnan tulisi moderoida foorumia ja rekisteröitymällä voisi sitten kysymyksiä ja ratkaisuja esittää, joita sitten voidaan yhdessä kehittää ja parhaimmat ajatukset viedään eteenpäin ja huonot jäisivät aikakirjoihin kertomaan ajan hengestä.
Tällainen foorumi olisi parhaimmillaan kansanvaltaa muulloinkin kuin vaalipäivänä ja ujoimmat poliitikot voisivat vakoilla mitä kansalaiset ajattelevat ja heittää kansan ajatuksia sitten suurena viisautena suustaan.
Niin että onx Jutta fyrkkaa tällaiseen? Voi maksaa monta tuhatta (siis euroa eikä tuhatta miljoonaa)
Kataistontun katse harhailee pääministeritontun huvilan tapettien kuvioita seuraten. Vaikka hän näyttääkin pikkupojalta puvussa, on hänen mielensä paljon vanhempi kuin ikätoveriensa. Kataistonttu miettii mitä kaikkea nämä seinät ovat nähneetkään, ajatus katkeaa hetkeksi kun adjutantti ottaa uunista Japanin pääministeritontun lahjoittaman gobe-kinkun; se on kasvatettu ylängöillä ja Fukusiman entiset työntekijät ovat possua hieroneet kahdesti päivässä neitsytoliiviöljyllä samalla kun parhaat japanilaiset sopraanot ovat laulaneet aarioita.
Kyllä sitä kelpaa Kataisen vaimoineen syödä, loput mitä ei jakseta syödä, annetaan adjutantille keittiön puolelle.
Ylen tyytyväinen on Kuristajakatainen elämäänsä, vaikka on hän joutunut rikkailta ja yrittäjiltä ottamaan entistä suuremman osuuden yhteisen Suomen pitämiseksi hyvinvointivaltioiden kärkikaartissa. Kyllä ne ymmärtävät sitten jälkikäteen kun hänellä on iso virka EU:ssa, että heidän parhaaksensa hän on itsensä likoon laittanut. Sitäpaitsi Katainen on alkanut nauttia verottamisesta ja kiristämisestä, siitä tulee mahtava tunne kun miljardit vaihtavat omistajaa, jo ajatuskin tuo kylmät väreet hänen luiseville olkapäilleen ja adrenaliinintuoksuinen hikikarpalo valuu hitaasti hänen harvenevan otsatukkansa alta pitkin poskea aivan kuin hän itkisi. Haa, ajattelee Katainen, ensi vaaleissa käytän tätä ”kyyneltä” ottaessani vanhainkodissa kiinni vanhuksen kädestä, saavatpa lehdet hyviä kuvia sympaattisesta ja empaattisesta Kataisesta ja unohtuu yli-inkvisiittori status.
Muutenkin tonttukatainn on oppinut Juttatontulta miten köyhiä ja duunareita paapomalla saa hyvän miehen maineen, antaa hieman narua ja sitten nykäisee köydellä mereen ja katso: rahvas kapuaa takaisin laiturille ja taputtaa hyväsydämmisyydellesi. Tolloja, miettii Katainen ja näiden mietteiden rauhoittaessa Kataisen luisevaa olemusta, tuntee hän Joulurauhan laskeutuvan tupaan. Kun Kuristajakataisen on hyvä olla, on kansalla hyvin asiat, miettii Katainen ja nukahtaa pöytään.
Oikein Hyvää Joulua!
Tonttu Arhinkukkula myhäilee tyytyväisyyttään, hän on päässyt oikein valtakunnan ykköstonttulehteen julistamaan omaa erinomaisuuttaan, tähtäimessään eurotonttula.
Arhinkukkula on ottanut vasemmistotonttulan johdon lisäksi Oikeistotonttulan ohjakset Kataistontulta, ainakin omissa päiväunissaan ja osaksi oikeasti.
Minä todellakin haluan nähdä kun tätä tonttulaa johdettaisiin vasemmistotontut veneen ohjaksissa ja vesisuksilla perässä kapitalistitonttuja vietäisiin kuin vieraan talon possuja Joululounaalle…tosin lautasella omena suussa.
Haluan nähdä sen karille ajon, kun se ei olekaan mikä tahansa pikku kivikkoon ajo, vaan koleraltaasta sisään ja pysähdys Tampereen Tammerhotellin mahorkantuoksuiseen eteisaulaan.
Haluan myös nähdä vasemmistolaisen tulojaon, jossa rikkaat saavat osallistua kukin oman omaisuutensa mukaisesti jakamaan omaisuutensa kaikille meille, joille ne rahat kuuluvat. Mitenhän on, onko jatkosuunnitelma tehdä tämä uusjako puolen vuoden välein, koska puolessa vuodessa 80 % on kuitenkin rahansa tuhlannut ja ne ovat taas 20% hallussa. Tässä se ikiliikkuja nyt sitten on.
Tavarits Lenin ei ollut väärällä asialla ajatellessaan kansan parasta Marxin oppien mukaan, älkääkä nyt ymmärtäkö väärin, mielestäni kaikilla pitäisi olla hyvä olla ja yhtäläiset mahdollisuudet pärjätä kovassa maailmassamme, kurjat kapitalistit ovat vain vääryydellä menneet ottamaan enemmän kuin heille kuuluu, onhan se kaikki hyvinvointi poissa meiltä muilta.
Tervetuloa vain hoitamaan kaikki maailman vääryydet kuntoon Tavarits Arhinkukkula, oma ei sinivalkoinen vaan sateenkaarenvärinen desanttitonttu.
Juttatonttu ja Kuristajakatainen ovat suuressa viisaudessa keksineet että valtiontalous ei olekaan balanssissa, vaikka he ovat niin tonttukokouksessa päättäneet.
Tässä lienee joku pirullinen salajuoni heidän hyvinvointinsa horjuttamiseksi, koska heillä ei ole osaa eikä arpaa maan huonoon tilaan, se on edellisten tonttujen tekosia.
Tässä hieman faktaa niille tontuille jotka eivät vielä tiedä miksi asiat eivät Johdu Jutasta eikä Kuristaja kataisesta:
Ei virkamiehiä ole liikaa, porukkaa on vain liian vähän suhteessa virkamiehiin. (800.000/5.000 000)
Lapsilisiä, palkkoja ja muita etuuksia on kyllä varaa nostaa, onhan meillä A-luottoluokitus…vielä, se tippuu, joten nyt on viime hetkiä ottaa lisää lainaa.
Virkamiesten etuja ei saa leikata, tai järjestelmä muuttuu tehottomaksi, koska loppuunajettu virkamies ei jaksa työtaakkansa alla paahtaa väsymättä enää yhtä tehokkaasti kansalaisten etua.
AY-liike ajaa työntekijän etua niin tehokkaasti, ettei työnantajan tarvitse enää niin montaa työllistääkään, koska yhteiskunnan edut ovat jo niin hyvällä tolalla ettei kaikkien tarvitse töissä käydäkään, edes niiden jotka haluaisivat.
Jos byrokratiaa yksinkertaistettaisiin ja helpotettaisiin, digitalisoitaisiin kaikki mahdollinen, johtaisi se auttamatta monen virkamiehen työnkuvan muuttumiseen ja jopa mahdollisiin irtisanomisiin ja sehän toisi lisää työttömiä joita ei välttämättä yksityinen puoli voisi hyödyntää.
Pakkohan tässä on rahvastontun ymmärtää, että hallitustonttujen on pakko ylläpitää nykyinen järjestelmä ja pitää kulisseja pystyssä velalla ja odottaa nousukautta joka korvaa kaikki ne ministeritonttujen kärsimykset vaikeina aikoina kun he ovat kantaneet vastuunsa kansalaistonttujen hyvinvoinnista reppujen nyörien raastaessa olkapäät verille.
Meillä on tonttulassa yksi tonttu joka ei ole oikea Pukki, mutta kuitenkin tonttupukki mitä suurimmassa määrin. Tämä Ilkkapukki on kunnostautunut erityisesti tyttötonttujen liehittelyssä.
Ilkkapukki on aivan erityislaatuisen sosiaalinen tonttu ja mukava mies. Hän on ollut jo todella pitkään mukana tonttupolitiikassa isojen pylväinen tonttulassa ja jopa ministeritonttunakin.
Siksi onkin niin mystistä seurata, kun tämä viriili pukkitonttu ei kertakaikkiaan ole oppinut toimimaan median kanssa, vaikka on koko elämänsä niiden kanssa joutunut olemaan tekemisisssä.
Jos joku tyttötonttu textailee Ilkkapukille herjaa ja antaa viestit toimittajatontulle, niin mitä tekee Ilkkapukki? No kieltää kaiken… ei siis ole oppinut kertakaikkiaan yhtään mitään elämänsä aikana. Toimittajatonttu on rotta joka saa elantonsa kaatopaikan saastasta ja sen elannon eteen saasta kaivetaan keinolla millä hyvänsä.
On sääli kun muuten niin mukava mies itse polttaa oman uransa tuhkaksi, vaikka olisi voinut omat kohelluksensa voinut hoitaa yhdellä lauseella kuten Presidenttitonttu: minä nyt olen tällainen vallaton leskitonttu.
Kuristaja Kataisen tonttujoukon tinkimätön omatunto on kristillisten arvojen ehtymätön tulkki Räisästonttu Päivi Maria Räisänen.
Räisästonttu on ollut vankilassa enemmän kuin useimmat rosvotontut, joten hän tietää moraalista enemmän kuin me muut. Epäselvyyksien välttämiseksi, hän ei ole ollut siellä vastentahtoaan valtion vieraana, vaan asunut siellä , koska isätonttu oli siellä töissä.
Kun Räisästontulla on asiaa, hän kertoo asiansa niin viisaasti ja hienotunteisesti, että eihän sitä Toimittajatontut ymmärrä, vaan vääntävät selvästä asiasta saatanallisia säkeitä vaikka asia onkin lähempänä kirkollista epistolaa ja sekös Räisästonttua hieman korpeaa. Hän on kuitenkin tarkka, oikeudenmukainen ja vaatii kuria ja viime silauksen puheilleen hän hakee Isosta Tonttukirjasta. Siksi hänet onkin valittu sisäsiistin tonttuvaliokunnan johtoon.
Räisästontulla on aikamoinen ajojahti vahvojen olkapäidensä painolastina. Tätä varten ylipoliisitonttuakin on pitänyt ojentaa.
Pahamaineinen sarjahurmaaja on käsitellyt klassikoita, eikä syyllistä ole vielä saatu selville. Poliisi tontut ovat jo kuulustelleet tuntomerkkeihin sopivaa muumipappaa, mutta tunnustusta ei ole herunut.
Epäilykset ovatkin kohdistuneet skalpellimestari Atson Martiniin, jonka tiedetään olleen vuosia opissa kuululla Etelä-Pohjalaisella puukkojunkkarilla Jorma Ponulalla, taitaa kaksikolla olla jotain tekoa myös Pontikankeiton kanssa, kuka tietää.
Räisästonttu hakee oikeutta tinkittömästi ja tekee sen kansakunnan kärsimyksestä välittämättä, sillä hän tietää mikä totuus on, vapise siis Atson Marttiini, Räisänen ei jätä alttoviuluakaan kääntämättä.
Kuristajatonttu Kataisen arkkivihollinen sosialistitonttu Paavo Erkki Arhinkukkula on kuin tulisilla hiilillä. Hänen korviinsa on kantautunut tieto että Etelä-Espoossa on kaupunginosa jolla on tulotaso korkeammalla kuin sosialistitontun ystävien suosimassa itä-Helsinkiläisessä lähiössä.
Sosialistitontun on vain taklattava tuomarin huomaamatta Pääministeritontun joukkue ja vietävä pallo maaliin ennenkuin kapitalistit ehtivät sanoa Wahlroos.
Arhinkukkulan elämäntehtävä kävi jo selväksi varhaisina nuoruusvuosina; antaa muiden yrittää ja ottaa riskejä ja kerätä enemmän mammonaa, jaetaan ne sitten kaikille ja ah niin maailmassa on rauha ja kaikilla hyvä tahto. Sosialistitontunkin omatunto kolkuttelee silloin tällöin. ”Onhan tässä hyvin pärjätty, autonkuljettaja, valtion edut, puoluetonttujen johtajuus, vaikutusvaltaisia ystäviä, ei totisesti ei tässä enää duunareita olla, vaikka lähellä sydäntä ovatkin duunarin huolet”, miettii sosialistitonttu Arhinkukkula.
Jostain syystä sosialistitontun joukkueen sateenkaaren päässä ei olekaan ollut kultaa vaan muille kerääntyy koko ajan enemmän omaisuutta.
Siitä syystä Arhinkukkula onkin päättänyt kaivauttaa Espoolaisen ökylähiön eroon mantereesta ja ulottaa merenlahden omien tonttujensa lähiöön. Mukava siitä on kerrostalon hiekkalaatikolla huljutella duunarin väsyneitä jalkoja ökyjahtien jälkilaineissa, kerrankin on herraskainen olo.
Piirimyyja's Blog 